M/S Pyhäjärven konetilassa räjähti, laivatulipalo Ruotsalaisella
23 –henkisen ryhmän iltaristeily 26.10.2019 m/s Pyhäjärvellä keskeytyi dramaattisesti kun laivan konetilassa tapahtui räjähdys ja sen seurauksena syttyi tulipalo. Alus oli ehtinyt jo Ruotsalaisen selälle. Vaurion yhteydessä yksi matkustaja menehtyi ja kolme loukkaantui. Laivan tiloihin levisi savua moottoripalosta. Alus pysähtyi sähköttömänä ja valottomana ajelehtimaan pimenevällä järvenselällä.
m/s Pyhäjärvi-aluksen päällikkö, laivuri Risto Turunen, laukaisi moottoritilan sammutusjärjestelmän välittömästi ja se taltutti palon mutta aluksen tilat olivat ehtineet täyttyä savulla. Laivuri hälytti apuun Heinolan Järvipelastajat, jotka puolestaan jakoivat pyynnön eteenpäin Heinolan Pelastuslaitokselle. Kyseessä oli uhka suuronnettomuudesta.
Tulipalo vesillä olevassa aluksessa on usein nopeasti etenevä ja aiheuttaa sekä palo- että savuvaaran. Ne saattavat pakottaa ripeään ihmisten evakuoimiseen.
Savua alkoi levitä konetilasta matkustamoon. Herää paniikkia…
Turunen kiersi aluksen tilat ja totesi että räjähdyksessä loukkaantuneita oli useita, osa hyvin vakavastikin. Savua saatiin poistettua tekemällä läpivetoa matkustamon ovet avaamalla. Osa matkustajista panikoi hysteerisesti, pyrkien laivan ulkotiloihin.
Turunen arvioi parhaaksi pysyttää ihmiset sisätiloissa. Palo oli saatu hallintaan ja savua saatiin tilassa yhä vähemmäksi; märällä ja pimeällä yläkannella liikkumisessa olisi omat vaaransa. Laivasta poistumisessa olisi myös ollut riskinsä, +8-asteinen vesi ja pimeys, joten hän ei haetuttanut ja jakanut matkustajille yläkannelle varastoituja pelastusliivejä. Koska apu oli jo tulossa, saadun tiedon mukaan vajaan puolen tunnin sisällä, ei aluksen pelastuslauttaa laukaistu veteen. Niinpä Turunen parhaansa mukaan rauhoitteli väkeä, opastaen heitä kuinka toimia pelastusalusten saavuttua. Hän totesi että pelastajien noustessa laivaan kapteenin vastuu ja kokonaisjohto siirtyy pelastushenkilöstölle joten siitä eteenpäin toimitaan heidän ohjeittensa mukaan.
Pelastuslaitos kiinnittyi m/s Pyhäjärven paapuurin puolelle ja Järvipelastajat tyyrpuuriin.
Järvipelastajien ja Pelastuslaitoksen alukset kiinnittyivät m/s Pyhäjärven kylkeen n. puolen tunnin päästä hälytyksen antamisesta. Kahden pelastusaluksen tueksi tuli myös apuveneitä. Pelastajat ottivat tapahtumien johdon ja rauhoittelivat matkustajia. Konehuoneessa olevia loukkaantuneita lähti auttamaan ja hakemaan kaksi savusukeltajaa. Muita pelastusmiehiä kierteli aluksessa ja edelleen rauhoitteli matkustajia. Aluksen tilojen läpikäynti jätti siltä osin toivomisen varaa, että wc-tilassa oleva päänsä loukannut nuori poika tuli havaituksi vasta n. 20 min kuluttua pelastajien saapumisesta.
Loukkaantuneet ja yksi ”musta” matkustaja siirrettiin pelastusveneisiin välitöntä esiapua ja onnettomuus-keskukseen kuljettamista varten. Matkustamon oviaukkoon käynnistettiin akkutoiminen savupuhallin poistamaan savua sisätiloista. Vähitellen kaikille matkustajille löydettiin tilaa pelastusveneistä ja he pääsivät pikaisesti perustettuun onnettomuuskeskukseen hoidettaviksi tai tarkastettaviksi - suuronnettomuushälytys oli jaettu tiedoksi myös ensiaputoimelle ja PäKs ehti perustaa onnettomuuskeskuksen HeiPsin Vasikkasaaren tukikohtaan. Onnettomuuskeskus suoritti vammakartoituksen ja ensihoitotoimenpiteet ennen siirtoa sairaalaan. Yhtä konehuonetilassa ollutta henkilöä ei valitettavasti enää voitu auttaa.
Ensiapua pelastusveneessä.
Turvassa.
Matkustajia tuodaan rantaan.
Ensihoitokeskus vastaanotti loukkaantuneet.
Yllä kerrottu ei onneksi ole oikea katastrofiuutinen. Kyseessä oli harjoitus. Matkustajan silmin katsottuna harjoitus toteutettiin ja eteni:
Harjoituksesta oli ennakkoon sovittu siihen osallistuvien kesken ( Järvipelastajat, Pelastuslaitos, ensiapu- ja lääkäriyksiköt sekä matkustajat) ennalta. Katastrofilaivana toimi m/s Pyhäjärvi, laivurina Risto Turunen. Matkustajina mukana oli Riston yhteistyöryhmien kautta mukaan ilmoittautuneita sekä ryhmä HeiPsin jäseniä.
Harjoituksesta oli tiedotettu eri viranomaisille jotta mahdollisesti saatavista ilmoituksista ei aiheutuisi ylimääräisiä hälytyksiä.
Pelastusyksiköiden ja ensiavun toiminnot käynnisti m/s Pyhäjärveltä tullut hätäkutsu. Pelastusalukset miehitettiin ja lähtivät liikkeelle Heinolan satamasta. Ensiapu- ja lääkäriyksiköt lähtivät Vasikkasaareen HeiPsin tukikohtaan jossa oli sopiva laituri pelastusveneliikenteelle ja tilaa onnettomuuskeskuksen perustamiselle sekä tieyhteys. Onnettomuuskeskukseen pystytettiin hoitoteltta. Tositilanteessa apua laivalle olisi saatu ehkä n. puoli tuntia nyt tapahtunutta myöhemmin – nyt pelastusorganisaatio oli jo varautunut tulevaan hälytykseen.
Apu on jo lähellä.
Harjoituksen päätarkoituksena oli testata ja kehittää eri pelastusorganisaatioiden yhteistyötä suuronnet-tomuustilanteessa, ei niinkään Pyhäjärven ja sen kipparin toimintaa. Matkustajan silmin katsottuna ne kuitenkin ovat kaikki yhdessä kokonaisuuden osia.
Todellisessa tilanteessa voisi ajatella olevan enemmän ongelmia kuten
- nyt oli suhteellisen tyyni keli; entä jos tuulee ja myrskyää
- matkustajista ei kukaan ollut ”risteilykunnossa”tai saunomassa
- tiedossa oli että kyseessä on harjoitus
- matkustajien panikointi tositilanteessa nyt nähtyä rajumpaa
- apuhälytys tehtiin puhelimella, hätäraketteja ei ammuttu eikä soihtuja käytetty ( todella pimeänä olevan aluksen paikallistaminen?)
- veden varaan joutumisen vaara: pelastusliivejä ei haetutettu alas ja jaettu ihmisille, tosin kerrottiin missä ne ovat mutta kiellettiin yläkannelle meneminen. Veteen joutumisvaara olemassa kun siirrytään laivasta pelastusveneeseen tai jos palo- ja savutilanne pahenee; tosin nyt oli tyyni keli
Järkyttyneitä matkustajia siirtymässä turvaan.
Matkustajia kehotettiin ongelmien ilmetessä olemaan hätääntyneitä ja reippaasti panikoimaan, haasteeksi pelastajille. Osa heistä (ei kuitenkaan kaikki) käyttikin antaumuksellisesti näyttelijätaitojaan ja pelastus-miehet olivat sen suhteen melko ymmällään, rauhoitteluyritykset olivat melko satunnaisia.
Pelastustoiminnan johtaja piti alukseen saapuessaan lyhyen yhteenvedon tilanteesta ja tulevista toimista. Pelastajat kartoittivat matkustajien tilanteen yksi kerrallaan. Loukkaantuneiden hoitoon ja siirtoon ryhdyttiin nopeasti. Muita matkustajia ei juurikaan informoitu projektin edistymisestä ja laivan eri tilat (vessat, sauna) tutkittiin vasta kun pelastajille erikseen huomautettiin yhden nuoren pojan olevan kadoksissa.
Matkustajana en luonnollisestikaan kyennyt seuraamaan eri pelastusryhmien välistä kommunikointia tai tehtäväjakoa. Valtaosin pelastajien toiminta oli asiallista ja rauhallista. Kokonaishallinnassa varmaan on hiomisen paikkoja – sitä vartenhan harjoituksia pidetään. Yleiskuvaksi jäi vahva plussa, sekä toiminnasta msPyhäjärvessä että venemiehistöjen toiminnasta .
Matkustajalaskentaa suoritettiin aika ajoin jotta kukaan ei katoa joukosta, varmaankin riittävästi, ainoana puutteena tuo alukseen saapuminen jolloin sitä ei suoritettu ja nuorimies jäi vessaan loukkaantuneena piiloon pitkäksi ajaksi ilman että häntä tiedettiin etsiä. Matkustajat kun panikoivat ja hommaa ei ihan täysin otettu/saatu haltuun.
Siirrot onnettomuuskeskukseen Vasikkasaareen tapahtuivat asiallisesti venemiehistöjen hyvässä ohjauksessa.
Pelastettuja otetaan vastaan ja ohjataan ensiapuun.
Vastaanotto onnettomuuskeskuksessa tapahtui hallitusti. Ensiapuhenkilöstö kartoitti tulijat tehokkaasti, ohjasi kaikki määrätietoisesti telttaan ja hoitotoimet hoitoa tarvitseville käynnistyivät oitis. Paikalla oli - ainakin tähän tarpeeseen- varsin riittävä määrä ensihoitohenkilöstöä ja ambulansseja. Olisi varmaan kyennyt isommankin määrän loukkaantuneita ensihoitelemaan.
Lääkäri ryhtyi junailemaan loukkaantuneiden ja muiden matkustajien siirtoa sairaaloihin mutta se ei enää tapahtunut koska harjoituksen johtaja vihelsi harjoituksen päättyneeksi.
Pyhäjärvi lähetti hätäviestin n. klo 17.45, harjoitus päättyi n. klo 19.40, jolloin kaikki olivat turvassa ja terveitä.
Harjoituksen päätyttyä testattiin onnistuuko Järvipelastajien aluksella m/s Pyhäjärven hinaaminen. Hyvin onnistui.
m/s Pyhäjärveä hinataan.
Harjoitus tekee mestarin: Laivuri Risto Turusen aktiivisuus saada kotitilanteessa aikaan tällainen harjoitus on maineteko. Laivapalo on vaarallinen niin merellä kuin järvelläkin. Sattumalta vastaavaa harjoittelutarvetta täytettiin samanaikaisesti sekä Helsingin Länsisatamassa että Heinolassa, joka kertoo Turusen vastuullisesta asennoitumisesta toimintaansa risteilylaivurina. Upeaa oli todeta Järvipelastajien, Palolaitoksen ja PäKsin valmius tulla ja olla harjoituksessa vakavissaan mukana; näiden henkilöstön taholta todettiin ettei vastaavaa mahdollisuutta toimintavalmiuksien testaamiseen ole aikaisemmin omalle kohdalle ole järjestetty. Ryhmien vetäjät toivoivat kaikilta harjoitukseen osaa ottaneilta aktiivista palautetta sen sujumisesta, niin risuja kuin ruusujakin koska harjoituksen tavoite on löytää kehityskohteet vastaista varten.
Matkustajan ominaisuudessa sai kalpean aavistuksen siitä mikä pelastajilla on edessään jos esim. Hki - Tallinna lautalla syttyy tulipalo.
Kiitokset omasta puolestani mukana olleille.
Teksti : Pekka Aarnio
m/s Pyhäjärvi, harjoitusmatkustaja, HeiPs venekatsastaja
