Jukka Hietanen
Tässä tarinani pursiseuralaisena.
Ensimmäisen kerran olin purjehduksen kanssa tekemisissä joskus 60-luvun lopulla, ehkä 1967 tai 1968. Naapurin poika Jussi Nuorti oli hankkinut itselleen wintikan ja sillä opettelimme seilaamaan. Osallistuimme jopa kilpailuihinkin, kevytvenepurjehtijat järjestivät mökillään kisoja. Eihän me pärjätty, mutta mukana oltiin. Sitten tuli molemmille armeija-aika ja muutenkin tiemme erkanivat.
Armeijan jälkeen pääsin sitten satunnaisesti, yleensä Mesiäisen Matin hienolla H-veneellä kisailemaan. Päijännepurjehdukseen en osallistunut kuin 80-luvun alussa, mutta olin kyllä viemässä kisaan lähtöpaikalle ja maaliintulon jälkeen kotiin veneitä. Päijännekisaan lähdettiin viemään veneet jo maanantaina klo 10.15. Pariin kisaan kun vielä osallistuisi, niin tulisi 40 täyteen.
Suurimman työn suoritin kuitenkin Vene ja Vapaa-aikanäyttelyn talkoohommissa. Kun 1972 aloitin työskentelyn Lääperin Akilla Mallasjuoman myyntikonttorilla, niin Aki oli luvannut kuorma-auton kuskin kanssa lainaksi. Ja siitä alkoi työrupeama Vene ja Vapaa-aikanäyttelyssä aina sen päättymiseen asti. Näyttelyn rakentamisessa oli kyllä aina hyvin talkoolaisia, mutta kun sunnuntaina oli purkuhommat niin yleensä paikalla oli minun lisäksi Lunkan Paavo, Judénin Erkki ja Karhun Eko.
Sitten tuo minun liittyminen seuraan tapahtui joskus 70-luvun lopulla. Oli purjehduskilpailut Kollarilla ja yhtäkkiä nousi tuomarialuksella viestilippu, joka käski tulla huutoetäisyyden lähelle tuomarialusta. Useat veneet ajoi aluksen ohi, kunnes sitten meidän vene tuli tarpeeksi lähelle niin sieltä kuului “Hei Hiezu mikä on sinun osoitteesi” kun vastasin niin tuli vastaus “ok, olet nyt pursiseuran jäsen ja postia on tulossa”. Tuomareina oli Keskisen Urpo ja Lintusaaren Antti.
80-luvulla toimin klubijaoksen vetäjänä usean vuoden ajan ja tuolta ajalta on peräisin tekemäni päätös tarjota jäsenille oikein kunnon ruoka eikä pelkkää makkaran paistoa. Ensimmäinen ruoka oli jauhelihamureke ja sitten ruoka vakiintui hernesopaksi.
Joulusaunaan, lipunnosto- ja laskutilaisuuksiin olen osallistunut aktiivisesti, vain muutaman kerran olen ollut poissa. Ja talkootoimintaankin on ollut mahdollista osallistua, on rakennettu laitureita, on pilkottu polttopuita ym. Ym.
Ja vielä vanhana miehenä sain oppia uusia uusia asioita ja tutustua uusiin ihmisiin toimiessani seuran kommodorina kolme kautta.
Kun olin kerran siirtopurjehduksella päijännepurjehdukseen, keskikesän ilma oli aurinkoinen ja todella hieno fiilinki oli miehistöllä. Ja kun sitä tunnelmaa mietittiin niin Hämäläisen Seppo tokaisi, “se on sillälailla, että muistoja ei tule jos ei niitä itse tee”. Purjehdusharrastus on minulle antanut valtavasti muistoja ja myöskin uusia ystäviä. Nämä muistot olen todellakin itse tehnyt.
Tänään 20.4.2020 olen Heinolan Pursiseuran vuosikokouksessa saanut nimityksen kunniajäseneksi. Olen nimityksestä kiitollinen ja ylpeä, haluankin kiittää saadessani tämän arvokkaan nimityksen.
Jukka Hietanen
